torstai 23. helmikuuta 2017

Se olis fight week

Viimeset viikot ovat olleet henkisesti aika raskaita ja kun luulin etteivät asiat enään raskaimmaksi voisi muuttua, niin olin todella väärässä. Viikonloppuna tapahtui asioita jotka saivat mut henkisesti aivan rikki. Olen taistellut sunnuntaista asti joka hetki shokkiin joutumista vastaan.

Tosiasia kuitenkin on että mun on saatava pidettyä itseni kasassa. Suurin apu siihen on noi kaks ihanaa lasta, joitten takia jaksaa vaikka mitä, mutta sen lisäksi päätin nyt pitää mun tavoitteen ja osallistua ensi sunnuntain lukkopainin SM kilpailuihin.
Nää kaks <3

Ikävä faktahan on, että en ole henkisesti enkä fyysisesti millääntavalla kisakunnossa, mutta nyt mennään tällä mitä on. Sataprosenttisesti yritän kyllä sen suomenmestaruuden sieltä napata. Jos se lois uskoa muuallekkin että pärjätään täällä.

Painoa olisi vielä vähän pudotettavana ja siinä on apuna fitverstaan ruokavalio ja oheis harjoitteluna tekemäni burn it kotitreeni ohjelma. Paino näytti eilen aamulla jo aika hyvältä, mutta ilmeisesti nää ihanat imetyshormonit ja stressi taitaa vähä hankaloittaa kropan toimintaa, mutta kyl mä luotan että sunnuntaina mahdun painoluokkaani. Suosittelen tsekkaamaan fitverstaan sivut, sieltä löytyy vaikka minkälaista ohjelmapakettia ja erittäin edulliseen hintaan. Sataprosenttinen tyytyväisyys ollut sinne suuntaan!
Eilen oltiin jo painossa, tänään tästä ois nyt taas 2kg melkeen pudotettavaa..

Viikko alkoi superhyvin aamu treeneillä Helmin ja Jeren kanssa. Sparrailtiin ja kokeiltiin muutamat Jeren pikku kikat matseihin. Leon oli tietysti paikalla kannustamassa. Ajatuksetkin sai hetkeksi pois murheista.


Keskiviikkona pääsin vielä painitreeneihin ja siellä oli muutama hyvä juttu mitä katsottiin ja muutamat sparrierät painittiin. Kiva olis kyllä päästä reenailemaan enemmän tyttöjen, tai ainakin oman kokoisten kanssa. Painoeroa, kun jos on se 50 kiloa, niin onhan siitä oma paini ja tekniikat mitä voi käyttää niin aika kaukana. Teki kuitenkin tosi hyvä päästä vähän vielä pyörimään ennen sunnuntaita!

Pitäisi saada nukuttua edes vähän seuraavana yönä. Nyt on valvottu jo viidettä yötä lasten unta. Onneksi Leon heräilee mun seuraksi kyllä hyvinkin usein :D

Ai vitsi että kyllä jännittää jo nyt, että ihan kohta ollaan kisaamassa. Toisaalta nää kisat tulee paskimpaan mahdolliseen  väliin, toisaalta taas ihan loistavaan, että on edes jotain muuta ajateltavaa. Nyt vaan paino pois, vähän edes unta ja pää pidettävä kasassa ni sit nähdään mihin se sunnuntaina riittää.



3 kommenttia:

  1. Tsemppiä Iida! Ja mikä kroppa ����

    VastaaPoista
  2. Voi ei! Toivottavasti ei mitään pahempaa. Jaksamista kovasti. Onneksi sulla on suloiset lapset. Heistä tulee voimaa.

    VastaaPoista
  3. Oot ihan supernainen, ei kyl voi muuta sanoa! Sikana onnea ja tsemppiä kisoihin ja kaikkeen muuhunkin!!

    VastaaPoista