Fiiliksiä

Jos mun pääkoppa joskus on tuntunu sekavalta, ni voin kertoa että se on nyt tässä kuukauden verran ollu potenssiin 10 sekasin.

Tällä hetkellä kuitenkin ihan päälimmäisenä on toi viikonpäästä lauantaina oleva vapari matsi. Treenit on menny ihan päin helvettiä suoraan sanottuna täs nyt vikan kuukauden. Ajatukset ei pysy kasassa ja mikää ei oikee onnistu. Sparrista ei oo tullu yhtään mitään. Reeneissäkin oon saattanu kattoa kun miku selittää ja näyttää seuraavaks harjoteltavaa lukkoa monta kertaa ja sit ku pitäs alkaa harjottelemaan, ni mul ei oo ollu hajuakaan mitä siinä äsken on näytetty ja puhuttu, vaikka oon kattonu ja muka kuunnellu koko ajan. En tiedä ees onks kyse ollu pystyssä tehtävästä jutusta vai matossa. Miten sillee voi käydä? Pelkästää reeneihin meno on ollu ihan kauheen vaikeeta, välillä ihan mahdotonta.

Maanantain tuli pieni muutos, ku Jimmy otti mut reenien jälkeen juttu tuokioon. Miten voi helpottaa niin paljon asiaa et joku sanoo muutaman sanan. Jimmy kysy myös tahonks perua matsin ja sitä mietin illal sit muittenki kans et mitä pitäs tehä. Tiistai aamuna mentii Jimmyn kaa reenaa ja se meni ihan pirun hyvin. Ainaki verrattuna edellisen kuukauden reeneihin ja päätös kehään menosta oli ihan selkeä. Jimmyn sanoin, olin ihan eri akka ku aiemmis reeneis.

Haluun kehään, haluun näyttää et perkele, must on siihen, kauheita asioita tapahtuu ja ne pysäyttää ja hajoittaa ja surettaa, mut niitten pitää tehä ihmistä myös vahvemmaks.

PAINON PUDOTUS, se on tällä hetkellä suurisuuri ongelma mun päässä ja ihan myös konkreettisesti. 60kg on ottelu paino ja ku mun paino on 5 kiloa sen yli. sille ei tapahdu yhtään mitään, teen mä ihan mitä tahansa. Muutamakin ihminen on epäilly että se johtuu siitä et mun kroppa sellasessa stressitilassa että ei vastaanota mitään muutoksia, ja elää tavallaa säästöliekillä.

Torstai aamu alko 30km pyöräilyllä, jonka jälkeen 20g puuroa ja sit reiluks tunniks jimmyn kaa sparrailee kumipuku päällä. Kumipuvulla saatii nesteistä vajaa kilo sillä treenillä pois, mut olin kyl aika varma et mun taju lähtee aika pikasesti kun oli niin kuuma ja jano. Illal puolentoista tunnin vapari treenit ja koko päivä tosi isoilla miinus kaloreilla. päätä särkee ja kauhee nälkä kokoajan. En mä oo ennen kokoenu nälkää oikeesti.

tost kumipuvusta tulee mun uus paraskaveri hetkeks.

Keskiviikon paini treeneis tuli pieni hajoominen kesken, ja iltakin oli aika hankala, mut torstai päivä pelasti kyl kaiken. Aamu sparri Jimmyn kaa meni tosi hyvin. Yks parhaista reeneistä ikinä, ja sit illan MMA reenit meni kans paremmin ku ikinä, vaikka siis hirveesti on asioita mitä pitäs opetella ja muistaa ja käyttää ja tehä ni ite oon ihan pirun tyytyväinen siihen mikä se kunto täl hetkel on. Minä ja Ville saatii suurin huomio taas reeneis ku meil on matsit tulossa. Mä otin 3min eriä niin et minuutin välein vaihtu vastustaja. Vikat kolmeminuuttiset viel kuvattii ja pääsin nyt ekaa kertaa näkemään mun ottelemista. Yllätyin ihan positiivisesti, mut huomasin myös monia juttuja paljon selkeemmin et mitä teen väärin. Ja tajusin kans et puolet sielt kehän ulkopuolelt huudettavista ohjeista menee ihan ohi, en mä kuule niitä.

Tosi hyvä mieli jäi treeneistä, ja mul on kyllä niin hyvä sali, en tajuu ees miten ne kaikki jaksaaa olla niin kauheen kivoja ja kannustavia ja tsemppaavia ja opettaa ja käyttää omaa aikaa ja vaivaa mun auttamiseen. Tiihosen Jere on ollu ihan huippu! Ilman sitä mul ei ois juuri yhtään mitää hajua mitä matossa aion puuhata jos sinne mennää. Se on jaksanu aamusin herää pyörii mun kaa kehään, ja sen lisäks tietty se on maailman paras hieroja mitä voi olla! Onneks, koska noi käsien lihakset on menny mulle tost lyömisestä ihan jumii ja epäkivan tuntusiks. Jere pelastaa :) Sit Patric ja Juuso jeesas ton treeni videon tekemises, minkä ekan päivän aikana oli kattonu facebookissa yli 5000 ihmistä! Ihan kauheesti! iida treenaa vaparia 

Ja Patric on muutenki jaksanu hirveesti tsempata ja kannustaa. Ja tosi monet muutkin tuol salilla kyselee fiiliksiä ja auttaa kaikessa missä ikinä vaan voi. Tietty Jimmyn apu on ollu nyt kans ihan korvaamatonta. 

Sit vaparisalin ulkopuolellaki on kaverit ja tutut ja läheiset tukenu täs hommas hirmusesti, vaik kukaan niistä ei oikee ees tykkää et treenaan koko lajia. Mä oon hirmu onnellinen kun mulla on tälläsiä ihmisiä mun ympärillä.

Enkä mä oo fitnestä unohtanu kokonaan ;) Just ilmottauduin Nicole Wilkinsin seminaariin, mikä on kesäkuussa. jee :)

Täs välissä tehtii myös lehtijuttu itähämeeseen, hirmu jännää. 

ja pelattiin sunnuntaina vika sarjapeli kunnioittavasti kaikilla oli mustat surunauhat oikeassa kädessä

pe aamuna lenkillä iskän kanssa

viime lauantain fiiliksiä

<3

Aurinko paistaa, hyvä mieli (ehkä koska söin puuroa aamulla niin vielä ei ole kamala nälkä), hyvä fiilis matsista. Yöks Jaskaa töihin myös hyvällä mielellä. Ja jee, mun ihana iskä täytti tiistaina 50v, käytii sen kunniaks hotyogassa kahestaa ja annettii Santerin ja Ilonan kaa lahjaks iskälle 4 lippua Ranska-Suomi jääkiekon MM kisa ottluu, ja ihan hyville paikoille :) (toivottavasti iskä ottaa meijät mukaan) :)

Ihanaa pääsiäistä. :) ois kiva jos ois rairuohoa mis on keltasia tipuja, mut menee tää ilmanki :)