torstai 11. huhtikuuta 2013

pettymys.. lievästi sanottuna

kokeillaas jos täällä kirjottelu terapois mua jotenkin..

Pettymys itseen, vitutus, harmitus.. Hävettää ja nolottaa. Ärsyttää ja mikään ei kiinnosta. Siinä päälimmäisiä tunnelmia tällä hetkellä. Tyhjyys mihin tipuin sen matsin jälkeen on ollu aika ennalta arvaamaton, en tienny et tän asian vois ottaa näin raskaasti.

Mut hyviä asioitahan on tietysti kanssa, nyt yritän tosi kovasti keskittyä ja miettiä niitä ja kirjottaa niistä.

Perjantaina aamulla paino oli 61,6. Aamulla söin puolikkaan greipin ja join vähän vettä ja sitten siinä olikin kaikki mitä suuhuni aioin sinä päivänä laittaa. Pakkaus tuntu tosi hankalalta, joten otinkin sit lähes kaiken omaisuuden mukaan

 kävin ettimässä sonyn minidiscejä ja niitä löyty sit loppujenlopuks prismasta. 

automatkalla ei kauheesti hymyilyttäny, erinäiset asiat vähän jännitti.
Sit olikin aika tunkea tavarat autoon ja lähteä helsingin kautta Turkuun. Perillä oltiin joskus 3 aikaan ja saatiin heti hotellihuoneet Börssistä, ihan keskustasta ja heitettiin kamat sinne ja käytiin punnitsee Ville. Sillähän meni vaaka helposti läpi ilman mitää diettailua tai jumppailua. M;entiin syömään sit suoraa poikien kanssa. Tai siis mä join kahvin mustana, ei vettä ja kattelin kun noi yhet veti siinä pihviä naamaan.. Alko olla pikkasen jano ja päässä vähän jo heittää. 6litraa päivässä olin juonu vettä siihen asti ni tuntu vähän janoiselta olo..
miun huone

Vähä aikaa hengailtiin hotellihuoneessa ja sit lähettiin Bar Rentoon, missä oli ammattilaisten punnitus ja tapahtuman juonsi karismaattinen Esko Eerikäinen ;) Kiva oli nähä kaikki ottelijat livenä. Mua vaan alko jotenkin ahistaa siellä ku ihmisiä niin paljon ja jotenkin vähän erilaista porukkaa. Ja oli niin kova jano et tuntu et seinät tulee päälle. Sit lähettii käymää kaupas mut mun oli pakko lähtee sieltä pois ku tuntu niin ahtaalta olla siellä ja näytti ku banaanit hyppis mun päälle. Mun oli ihan pakko saada vettä. Sit näinkin iskää ku se oli lähös Turusta risteilylle just sillon ja käytiin kahvilla sen kanssa. Se vähän rauhotti mun mielialaa ja otin kahvin kanssa vähän vettä, sekin helpotti. Iskää alko vähän jännittämään mun matsi ja soitti sitten Jimmyn käymään siinä, esittäytymässä ja sitten iskäkin rauhottui.



Paniikki alko tulla koko ajan vaan isommaks mun omassa päässä ku menin takas hotellille. Olin yksin hotelli huoneessa ja stressasin ihan kaikesta ja pelkäsin ja jännitin. Yritin joogaa, mut ei se onnistunu, katoin salkkareita mut en tienny ees mitä siel loppujenlopuks tapahtu. No sit pojat soitti mut onneks niitten huoneeseen ni sain vähä muuta ajateltavaa. Mentii taas syömään, jatkoin edelleen pelkällä katselu linjalla. Siihen tuli pikku hiljaa muita ottelijoita ja kannustajia ja vähän juteltiin matseista. Vähän rauhottui hetkeks mieli.

Yöllä katottiin vielä ice ageiä ja nukkumisestahan ei oikeen tullu yhtään mitään. 
illalla mun maha tuntu kauheen pieneltä

Aamu 8lta olin omassa huoneessa pyörimässä ja miettimässä et mihin helvettiin mä olen oikeen menossa ja mitäköhän mun paino mahtaa olla. Onneks Jimmy saapu paikalle vähän rauhoittelemaan ja mietittiin mistä saatais vaaka, se kyl katto mua ja sano et no näkeehän sen et se on nyt tasan 60. Muut pojat tuli kans mun huoneeseen ja saatiin tapahtuman järjestäjältä kisavaaka ja paino oli 60,00. Vittu mikä helpotus tuli! en ois ikina, en ikinä uskonu et saisin sen painon tippumaan siihen, viidessä päivässä 5 kiloa, enkä mä oo painanu noin vähää ikinä. JES!! Yks tosi iso stressitekijä oli pois, vieläku punnituksee jaksais pysyy pystys ni sit sais syyä ja juua! Ja sit ois se matsi.. Aivan, viel se matsi..

No mut käytii siinä aamulenkillä Villen ja Jannen ja Reiskan kanssa Turun maisemissa. 

Se vaikuttaa kyl tosi kivalta kaupungilta. Hotellilla vähän venyttelin ja joogailin ja yritin kasata päätä, se ei oikeen kasaantunut. Sit kello oliki sen verran et päästiin lähteen punnitukseen, mä en jotenki ihan loppuun asti miettiny sitäkään juttua, luulin et se ois samanlailla ku ammattilaisil sellases pienessä huoneessa, mut meil oliki siel caribia areenalla siel keskellä kaikkea. Ja mullahan tosiaan oli tavalliset rintsikat ja stringit päällä-... joo no mut 59,6 hell yeah! Ville tunki samantien palautusjuomaa mun kouraa ja sit join osmosalia ja vettä ja suolaa ja proteiinipatukkaa. 

Käytii Jannen kaa syömäs viel hotellin alakerran ravintolas, mut kauheesti en uskaltanu syyä ku tuntu et kroppa potkii vastaan. 

lähös caribia areenalle. ei pystyny enää ees feikkaa hymyä

1600 ois alkanut sääntöpalaveri mut me ei sinne sit menty.. mikä oli vähän jännittävää, koska mä en tienny oikeestaa ees perussääntöjä mitä siel kehäs tehää mut juu.. viiden aikaa pääsin lääkärintarkastukseen ja siitä pukkariin. Puhakan huoltaja teippas mun kädet ja sit sainkin kuulla et muita suojia ei tuukkaa, vaik luulin et jalka suojat ois. mut hammassuojat, alasuojat ja hanskat. No ei se vaikuttanu kyl mihinkää enää siinä vaiheessa. Löin Jimmyn pistareita ja meni hyvin. Sit alko yhtäkkiä jännittää ihan kauheesti. Laitoin Jimmyn musiikit täysille mun korviin ja löin ja potkin, mut en saanu tappofiilistä, ku pelkän pelon. 

Tultii sanoo et 5min matsii, pitää mennä verhon taakse. Kestää ja kestää, jotkut laulaa siellä eye of the tigeriä, sit kuulutetaan että tervetuloa vapaaotteluiltaan, 7 hienoa ottelua, ensimmäisenä kaksi kaunista naisvapaaottelijaa. Punaiseen kulmaan Iida Blom. Mut sit tuli joku ihme biisi ja se mun vastustaja tuli siihen ja sano et se on sen biisi, no se meni ekana. Sitten oli vissiin mun vuoro vaikka sieltä tuli jotain rammsteinia, mikä ei ollu kyllä mun biisi.. Mut hypin sieltä valon ja savun seasta sinne catwalkille. Ville ja Jimmy seuras. Muistin ottaa kengät pois ennen kehään menoa ja sit olin ihan pihalla. Vilkasin ympärille ja ihmisii ihan perkeleesti. Mä olin kehässä, mun pitäs tapella kohta. Mä en ollu sillä hetkellä yhtään valmis siihen. Ei ei ei. Voiskohan tätä juttua perua. No nyt se oli ihan pikkasen myöhästä, ei se pelkkä kehään nousu riittänykkään ihan. En tajunnu ees mitä siinä alussa piti tehä, mennä keskelle ja sit kulmii ja sit se peli alkokin ilman mitää vihellyksiä! 

Täysi kunnia Janetelle, mun vastustajalle, tosi hyvää pystyottelua, nopeeta liikettä, nopeita lyöntejä, ja kovia lyöntejä. Mä olin pulassa siellä kehässä. En kuullu Jimmyä, kuulin vaan vastustaja valmentajan sanat "se pelkää sua, lyö lisää, se pelkää sua" Sit otin muutaman aika hyvän kopin päähän ja sit en enää pystyny keskittyy ollenkaa. Tiputin suojauksen ja yritin välillä jotain ihme juttuja missä ei mitään järkeä ollu. Sit havahduin seuraavan kerran ku nojailen köysiin ja tuomari laskee lukua. Tahoin jatkaa, ei mua sattunu mut olin ihan tillintallin kyl. Sit tuli vissiin yks lyönti ja tipuin maahan. ja sit ku tajusin et makaan siel maassa ni jäin sit itkemään sinne. en tahtonu ikinä nousta. Mut aika nopeestihan siitä oli sit kuitenkin pakko nousta ku seuraava matsi oli tulossa :D

Voi että mua itketti ja harmitti, heitin hanskat pois kädestä ja päätin et ikinä en niitä enää kätee laita. yritin saada verta pyyhittyä pois ja sit tuli paljon mun kannustajia sinne koppiin tsemppaamaan ja pitämää jääpussia mun polvessa ja silitteli päätä ja sano et "me ollaa kaikki niin vitun ylpeitä susta!" Puhelin soi ihan koko ajan ja miljoonia viestejä. Ei pystyny, pakko oli sulkee puhelin. mä olin NIIN vihanen itelleni. Miten mä pystyin mokaa sen noin pahasti. Ei se häviö, ei se et tipahin kanveesiin, vaan se et mä olin niin huono, en tehny mitään mitä osaisin. Ja se et mun pää petti, se ei pysyny kasassa.

En tiiä kauan olin pukkaris mököttämässä ennen ku menin kattelee loppu otteluita. Sit se lääkäri sito mun polvenkin ku se alkokin olla aika kipee.


Ekaa kertaa sain vähän hyvää mieltä ku katoin Villen ihan helvetin hyvää matsia, joka se sitten voittikin. Jes! Hyvä Ville!


Matsien jälkee takas hotellille ja pojat sai mut puhuttuu mukaa pyörähtää yöelämässä, vaik sanoin et en taida tulla kun oon niin surullinen. Ja näytinkin ihan kauheelta ku musta silmä ja kroppa mustelmilla ja vertatuli vieläkin nenästä ja linkutin toista jalkaa..
joo, must on kiva että hopeamitallit on olemassa


Aamulla sai aamupalaa <3
hotellin muut asukkaat katteli vähän silleen että voi tyttöparkaa. Näytin niin hakatulta. :D
Tää olo ei nyt edelleenkään oikee oo helpottanu. Vitsi kaikki on kyl taas jälleen kerran tsempannu ihan kauheesti mua ja yrittäny piristää. Mut nyt varmaa sit täs samalla kaikki muukin pahamieli tulee samalla. Mä oon ihan tälläsessä mustassa maailmassa nyt. Salilla oon tänää yrittäny käydä kaks kertaa mut oon pyöriny siellä ympyrää ja kuunnellu musiikkia. yhden leuan vetäny välillä. Ei oikee onnistu mikää eikä kyl oikeestaan kiinnostakkaan. Eilen kävin kattomas yhen leffan kyl Pinjan kanssa mikä nyt vähä herätti tajuamaan jotain asioita, mut aika hankalaa nyt. Eilen katoin mun matsin ekaa kertaa ku kaikki sano et pitää kattoo se. Vähän tuli parempi mieli, en ollu ihan niin huono miltä musta tuntu siellä kehässä. 
Tänään sit sovittiin Teron kanssa et perutaan mun Lappeenrannan fightnight matsi..
@Pinja Pöyhö
@Pinja Pöyhö
@Pinja Pöyhö, Vielä mä näytän teille!


13 kommenttia:

  1. Mieti Iida. Olet nyt kokenut jotain niin ainutlaatuista mitä ainoastaan harvalla on uskallusta taikka mahdollisuutta tehdä. Vaikka sua harmittaakin tappio tai se ettei pääkoppa kestänyt toivomalla tavalla (kaikkia ensimmäinen matsi jännittää), niin tätä voit vuosien kuluttua muistella että olit tällaisessakin mukana. Siitä voi olla ylpeä.

    VastaaPoista
  2. Wou voit kyllä olla ylpee itestäs!! Onko mistään mahollista nähä sitä sun ottelua? :)

    VastaaPoista
  3. Eihän noin vähäisellä valmistautumisella voi mitään älytöntä odottaakaan, tottakai jännittää kun ei ole rutiineja ja tilanne on ihan vieras. Laskepa huviksesi monta kertaa oot käynyt vaparitreeneissä? Ja se sun vastustaja oli treenannut vissiin vuosia. Tulipahan käytyä ja nyt on tuokin nähty, turha sitä on surkutella.

    Panostat jatkossa vaan fitness-hommiin, nälkä saattaa olla ja tuntua rankaltakin mutta eipähän tule turpaan.

    VastaaPoista
  4. www.livestream.fi/fightforglory <--- tuolta ehtii vielä tämän viikon tilaamaan ottelut omalle kotikoneelleen!

    Kaikkea hyvää Iida tulevaisuuden suunnitelmiin: mitään hävettävää sulla ei ottelussa ollut. Nyt vaan leuka rintaan, nyrkit pystyyn ja kohti seuraavia haasteita :)

    VastaaPoista
  5. En kyl ymmärrä miks Iidan pitäis lopettaa toi vapari, ihme kannustamista. Sellain fiilis vaan tulee et iidan pitäis muiden mielest jo "muuttaa takas maalle", vaik hädin tuskin se on ehtinyt kokeilla koko lajia.

    Erinomainen tapa kasvattaa kuntoa ja kerätä rohkeutta ja itsevarmuutta, ja jos joku joskus Iidan päälle käy niin osaahan puolustaa itteään. En siis harrasta itse, ajattelen vaan näin.

    Jos Iida pystyt vaan ni kehotan jatkamaan vaan, harkkaa ainaki.. muistellaan vaan kaikki ekaa päivää kun ajettii autoa tai jotain muuta ensimmäistä kertaa, näin oli tarkoituskin käydä ja todellinen kysymys on mitä Iida nyt tekee.

    VastaaPoista
  6. Ei tappioon saa lopettaa, haet ainakin yhden voiton.. :) Jos kisajännitys on paha ja tuntuu ettei pää meinaa kestää niin käy kokeilemassa muutamat bjj tai lukkopainikisat. Saat kokemusta kisoihin valmistautumisesta ja painon vedosta jne.. Ei tarvi sit jännittää seuraavassa vaparimatsissa. Nostan hattua kaikille jotka nousee kehään.

    VastaaPoista
  7. Niin... Näitä tyttösiä aina löytyy, joilla kova kunto ja into, mutta tosiasia on, että ei siellä kehässä niillä leuanvedoilla voiteta. Jos kukaan ei koskaan ole oikeesti lyönyt (vai onko, jos poikain kanssa aina reenataan, niin veikkaan ettei poikasetkaan juurikaan mitään ole sinun kanssa treenaamisesta irti saanut) niin voihan se yllätyksenä tulla siellä kehässä, että vastustaja tulee kontaktilajissa kovaa päälle voittaakseen. Jee sulla on yksi (siis yksi) matsi takana, siihen tuuletit menoasi kuin olisit ammattilainen, kaiken kokenut ja maailman kovin ja paras. Ehkä se on hyvä hakea sitä nöyryyttä vähän sieltä kehäköysistä/matosta ja miettiä toiselta kannalta, sikäli jos uutta matsia meinaa mennä ottamaan. Jättää nää "omanelämänsäsupersankari"blogit vähän vähemmälle, pissispostaukset jne jne ja keskittyä treenaamaan, käydä ottamassa pataansa muilla saleilla muissa lajeissa (Lahdessa kun tuota pysty- ja mattolajia löytyy jos jonkinlaista), hakea sitä kokemusta ja lähteä vähän pienemmällä rummutuksella liikenteeseen, voisko olla?

    VastaaPoista
  8. Samaa mieltä edellisen kanssa. Miksi ylipäänsä näin kokematon laitetaan heti isolle areenalle ja huomattavasti kokeneempaa vastaan?

    VastaaPoista
  9. Samaa täälläkin mietiskellään..

    VastaaPoista
  10. Mä olen sitä mieltä ettei pelkkä fysiikka riitä, psyyke kuntoo tyttö hyvä! Sä viel sekoot joku päivä.

    VastaaPoista
  11. Juu kyllä näissä hommissa pitäisi miettiä (myös valmentajan!!) sekin puoli että siellä voi oikeasti käydä pahastikin kun näin kokematon ja asioita ymmärtämätön laitetaan ns. tosi paikkaan. Onneksi on järkeä piisannut perua seuraava matsi..

    VastaaPoista
  12. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista